Tuli sellainen tunne että jonnekkin sitä on näitä ajatuksia ja tunteita purettava.
Opiskelu ei maistu ja joka aamu on yhtä vaikeaa herätä kouluun, tai yrittää pysyä siellä edes yhtä kokonaista päivää.
Keskellä viikkoa pidetyt ryyppyreissut on myös vaikuttanut koulunkäyntiin ja omaan mielialaan huomattavasti. On tullut tehtyä niin paljon tyhmää jota kadun todella todella paljon, mutta tehtyä kun ei saa tekemättömiäksi, joten pakko vaan yrittää elää sen kanssa ja yrittää unohtaa tapahtuneet. Kaikki tekevät virheitä, mutta silti on kokoajan pelko, että minut tuomitaan niiden takia.